Existentia Solaris

Aurinkoinen olemassaolo! Tämä on se yleisnimitys, jolla kutsun omaa taiteellista tuotantoani vuosijaksona 2008 - 2011. Miksi sitten juuri näin?

Taiteellisen kiinnostukseni kohteena ovat pääsääntöisesti olleet viime vuosina erilaiset inhimilliset aiheet ja elämäntilanteet. Tilanteet, joita kuvaavat sanat, kuten elämänilo, toiminta, pyrkimys, roikkuminen, väsymys, kyllästyminen, suru, raivo ja pettymyskin.
Yleisesti ottaen esillä on "ihminen sanattoman viestinnän asetelmassa" tai symbolina jollekin, joka runollisella matkalla jonnekin, Ilman alkua, ilman loppua, vaikka vain sitten tässä odotellessa. Esillä on ollut aikamme sankari. Yksilöllisyyden kauden tuntematon sankari – jokamies. Jokamies, joka tekee omia asioitaan, yksityisesti mutta yleisesti tunnustetulla objektiivisuudella. Toimii niin ja näin, harhailee ja eksyy. Toisinaan löytää jotain oleellista ja ilmaisee olennaisen. Jokamies maalauksissani on hahmo, joka voi olla kuka tahansa meistä, ja näin ollen esiintyy eräänlaisen inhimillisen objektiivisuuden verhon alla. Juuri tästä syystä olen käyttänyt teoksissani tällä hetkellä pääsääntöisesti henkilöhahmoja, joilla ei ole tunnistettavia kasvoja.

Maalatessani käytän luonnollisesti omia kokemuksiani teosteni pohjana ja raakamateriaalina, mutta siten että poistan "itseni" maalauksistani, koska en usko oman inhimillisen egon esiintuomisen olevan niin olennaista itse teoksessa. Koetan siis aina objektivoida maalauksen itseni ulkopuolelle siinä määrin kuin se on inhimillisesti mahdollista, sillä haluan tehdä maalauksia, jotka ovat kontekstiltaan laajempia kuin tekijänsä.

Maalaaminen on paljon myös kommunikaatiota. Jokainen teos on ilman kontekstia ja vuorovaikutusta on ainoastaan kasa maalia kankaalla, väriä paperilla tai vastaavaa.Taide syntyy vuorovaikutuksesta tekijänsä ja maailman välillä. Näin on myös minulla. Taiteeni kautta heijastan omia kokemuksiani ja pyrin vuorovaikutukseen muiden kanssa. Maalaukseni syntyvät paljolti myös intuition kautta, etsin ja yritän löytää jotain – sanatonta runoutta. Jotain mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu ja mikä tässä elämässä on merkittävää. Tämä on sitä mitä minun täytyy tehdä juuri nyt, jotta säilyisin elinkelpoisena niin ihmisenä kuin taiteilijanakin.


Olen aikeissa tuottaa pienen kirjan teoksistani vuosilta 2009 alkaen. Julkaisun mahdollinen aikataulu ja painosmäärä on vielä avoin, johtuen finanssipolittikan ja maailmanpolitiikan arkipäivästä, mutta viimeistään joskus ensi vuoden alkupuolella tammikuussa / helmikuussa asian tulisi realisoitua käytäntöön asti. Kirjasen hintahaarukka tulee liikkumaan siinä 15-20 €:n hujakoilla. Ilmoittelehan mikäli sattuisit olemaan ko. julkaisusta kiinnostunut. Painosmäärä ei liene best sellerien ( vaikka niin toivoisinkin!) luokkaa.

Mikäli olet sattumoisin myös kiinnostunut yllämainitun tekstin ajatusten pohjalta tekemään teokseen esittelytekstin, niin ota siinäkin tapauksessa yhteyksiä allekirjoittaneeseen. Rahaa ei valitettavasti kyseisestä projektista ole tarjolla ( koska sitä nyt itsellänikään ole :-), mutta ilmainen kappale julkaisusta toki täten tarjotaan.


Asiaan palaillen.

Miksi pitäisi tarkentaa taiteellista toimintaa?

Nykyään on markkinoinnissa totuttu käyttämään niinsanottua kohderyhmäajattelua. Vaikka se kuulostaakin aina kovasti valikoivalta ja jopa elitistiseltäkin jonkun korvaan, voi asiassa olla myös taiteen tekemisen ohdakkeisella kentällä vinha totuus ja etenkin käyttöarvo.

Miksi sitten nk. "jokaiselle jotakin" -malli ei yleensä toimi, eikä se tekijän kannalta voikaan toimia. Vaikka ymmärrän siis kyllä hyvinkin, että luovan työn tekijä ei haluaisi rajata vastaanottajiaan mihinkään erityisryhmittymiin.

Yritettäessä toimia mahdollisimman laajalla alalla, tulee vastaa heti muutama kova tosiseikka. Mahdollisimman laajalla -alalla toimiminen on yleisesti aika tehotonta ja myös aikaa vievää. Et voi olla "kaikkea kaikille" , vaikka kuinka sitä yrittäisit, ja monethan yrittävät. Sorrun siihen toisinaan itsekin vaikka tiedän ettei se tule toimimaan, mutta aina sitä kuitenkin yrittää yhä uudelleen. 

Kannattaisi yleensä muistaa se että taiteilijalla, alastaan riippumatta ei ole ensinnäkään omaa taloutta tavoittaa kaikkia mahdollisia vastaanottajia.Toiseksi siihen ei ole edes aikaa. Kun alkaa laajasti töitään markkinoimaan, ei muuhun juuri sitten aikaa jääkään, joten kolmanneksi päästään siihen seikkaan ettei myös energia riitä noiden kahden edellämainitun seikan aikaansaamiseen. Seurauksena on eräänlainen toiminnan fokuksen vinoutuminen, ja sitten mennäänkin eri komeasti metsikköön.

Toiminnan fokusta kannattaa siis tarkentaa ja kaventaa niin itselleen kuin vastaanottajienkin varalta. Näin pystyy keskittymään siihen mikä on todella tärkeää sekä itselleen että "faneille" (en nyt sitten muutakaan sanaa keksinyt!). Omalla kohdalla tuo tarkoittaa että ei kannata uhrata aikaa klassisille muotokuville, jos suhtaudun intohimoisimmin "urbaaneihin silhuettimiehiin". "Fanien" kohdalla tuo tarkoittaa, että olisi syytä pyrkiä tietämään keitä ovat ja mistä heitä löytää. Kuka on siis ihanteellinen ostaja, keräilijä ja galleristi. Täten toimimalla saa varmasti työskentelylleen suuremman "fanipohjan" kuin jos koettaisi haalia väkeä kaikkialta tarjoamalla kaikkea kaikille.

Siispä taiteilijan tulisi tietää omat faninsa. Mistä heitä löytää ja mitä kautta heidät tavoittaa. Ajatus on mainio, mutta käytännössä ainakin näillä leveysasteilla tuntuu aina törmäävän joko "establismentin" yhtenäiskulttuuriin ja uutuuksien pelkoon, tyyliin kun ei oikein tunneta niin ei tiedetä, eikä siis oikein uskalletakaan. Establismentin nyreyden vastapoolina toimii sitten "rahvaan" halveksunta kaikkea kokeilevaa, modernia ja epämääräistä kohtaan. Taistelevat metsot ja Akseli. Siinä sitä on oikeaa taidetta. Miksei kaikki voi olla tehdä kuten nuo kulta-ajan sutarit. Eläköön kansakunta!

No tuntiessaan oman toiminta-alueensa taiteilijan täytyy myös tietää elinympäristönsä erikoispiirteet tällä kyseisellä alueella.Täytyy tietää, miten tunnistaa oikean "maun" omaavat ihmiset, mistä heitä löytyy ja miten he toimivat. Olennaista on siis keskittyä siihen ja yrittää ennakoida, mitä se porukka tekee, mistä on kiinnostunut ja mitkä heidän esteettiset arvonsa ovat ja miten heidän kanssaan pääsee parhaiten kontaktiin.
Sitten se olennainen kysymys. Mikä mahtaisi olla allekirjoittaneen taiteen kohderyhmä? Ehdotuksia otetaan vastaan. Teoksia löytyy mm. kotisivulta.