Hae tästä blogista

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ateljee. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ateljee. Näytä kaikki tekstit

14. helmikuuta 2011

Työhuoneella 14.2.2011

Ystävänpäivä. Päivää ystävät!

Ankaraa vääntöä "Bohenaariossa"
(planetaario, akvaario, delfinaario) tänään. Tarkoitus oli aamulla lähtiessä rutistaa ainakin pari teosta valmiiksi, niin että ne olisivat sellaisinaan käytettävissä tuleviin näyttelykoitoksiin.

No aika äkkiseltään tuli kuitenkin selväksi, että tämä on eräs niistä "luovista" päivistä jolloin mistään ei tule juuri mitään ja mitä tahansa tekeekin niin se menee vikaan.

Positiivista oli se, että sain nuo alussa mainitsemani pari teosta viimeisteltyä, joten saldo jäi kenties lopulta kuitenkin hieman plussan puolelle, jos aivan rehellisiä ollaan.

Torstaina koetamme jatkaa näissä merkeissä... tai oikeastaan paremmissa ja värikkäämmissä.

17. tammikuuta 2011

Työhuoneella 17.1.2011

Maalauspäivä jälleen tänään. Aamupäivällä ensin Avarataide ry:n hallituksen kokous ja loppupäivä bohemiassa työn tuoksinassa.

Homma etenee! Pian pian,odotettavissa jotain valmistakin, ei kestä enää kauaa. Aika hyvin tuntuu homma olevan hallinnassa ottaen huomioon tekeillä olevien teosten määrän. Ihmeen hyvin pystyin kuitenkin keskittymään olennaisiin juttuihin. Aivan tyytyväinen olen siis tämänkin päivän "sessioihin" ( hah! :). Kaikenkaikkiaan tehokkuusaste ja työvire oli mainio.

Mieleeni tuli sellainen seikka erästä työtä tehdessä, että en osaa oikein nimetä sitä mitenkään. Tai no onhan minulla toki jotain ajatuksenpoikasia asiasta, mutta voisin toisaalta antaa yleisön nimetä ko. teos. Olisihan se hauskaa havaita minkäsorttista kommenttia ja ajatusta kyseinen juttu herättäisi. Katsotaan sitten, miltä tuntuu kun homma alkaa olla ns. bueno.

Sulkeutuen suosioonne!

10. tammikuuta 2011

Työhuoneella 9.-10.1.2011

Ankara työrupeama oli tänään tiedossa kun saavuin "Bohemian" ovista sisään. Olin lataunut asiaan siihen malliin, että nyt alkaa tauluissa tapahtumaan ja paljon, kun tulevien näyttelyiden osalta ja tietyltä kevyeltä taustapaineelta on selvitty Työhuoneella tein pikaisen laskennan ja totesin nurkissa lojuvan 11 kappaletta erilaisia keskeneräisyyksiä, pääsääntöisesti öljypohjaisia, joten omalla tavallaan haastellista oli valita se työ josta aloittaisin. Hyvinhän se työ sitten lopultakin lähti luistamaan, kun alkuun päästiin.Kuvia päivien tuloksista alla muutamin kappalein.


Keskeneräisiä teoksia työhuoneella. Ei mene kovinkaan kauan,
kun esille tulevat ensimmäiset öljymaalaukset vuosiluvulla 2011.
Kuulin myös sen ilahduttavan seikan, että voin purkaa maaliskuussa esillä olevan näyttelyni hieman aiemmin, eli 28.3.2011, koska seuraavana päivänä 29.3.2011 pitääkin sitten olla pystyttämässä jo seuraavaa toisella paikkakunnalla. Tuo tieto vapautti minut vääntämästä kahta "täysimittaista" näyttelyä yhtäaikaisesti. Tarkoitan siis materiaalisesti ja määrällisesti, sitä että teoksia olisi tasapuolisesti tarjolla molempiin näyttelyihini yhtäaikaisesti. Sitäpaitsi on varmaan järkevää myös koettaa vähentää"ylimääräisen" työn määrää näyttelyiden siimeksessä ja keskittyä olennaisiin. Ylimääräisillä tarkoitan vain muutaman päivän sisään meneviä purkuja ja ripustuksia, joilla ei olisi loogista jatkumoa. Nyt samat työt saadaan edellisestä purettua ja siirrettäväksi sellaisinaan kohti seuraavaa paikkaa. Jep!

Ai niin. Sitä taas kerran ihmetelin, että kun kovasti keskittyy ja antaa flow:n viedä niin aika kuluu kuin siivillä. Toisaalta tiettyä keskittymistä en kykene pitämään yllä koko päivää, maksimissaan 6 tuntia ja sekin vaatii jo tietyt tauot ja väliin vähän vähemmän tarkkaa työskentelyä, pohjustamisia jne.

Kuitenkin päälimmäisenä tuntuu, että tuolla työskentelytavalla, kun tänään "suhasin" kannattanee jatkaa vastaisuudessakin. Hittoon ennenaikainen itsekritiikki, siinä ei lopultakaan anna töilleen edes mahdollisuutta tulla joksikin. (Kuulostaa ihan työelämältä! :-)  Seuraavalla kerralla se sitten selviää, mitä olen lopultakin saanut aikaan, ennen uutta sessiota on hyvä töitään hetki miettiä. Oma kiinnostavuutensa muuten on siinäkin, että aina ei tiedä lopultakaan mitä sitä tuli sitten tehtyä. No on ainakin mielenkiintoa palata työhuoneelle näin, kun ei  tiedä, odottaako vastassa "susi" maalaus vaiko mestariteos?