Kuinka näihin sitten tulisi suhtautua?

Marimekko pyytää anteeksi suomen kansalta kopioksi paljastunutta Metsänväki-kuosikopiointia. Tuotas noin? Miksi suomen kansalta, miksi ei Ukrainalaiselta taiteilijalta Maria Primatšenklta? Tietääkseni hän se tässä tapauksessa on vääryyden kohteeksi joutunut.

Juuri tällaiset esimerkit ovat loistavia esimerkkejä ns. kulttuurisen pääoman ryöstöviljelystä, joita erilaiset firmat ja muut yhtiöt laajemmaltikin harrastavat. Miksi ihmeessä marimekko mikään poikkeus olisi? Lisäksi varmaan taustalla on, voi olla, en tiedä, arvailen vain, ns. kaikki käy ja kaikki on kulttuurillisesti vapaata riistaa ajatus.

Ymmärrän kyllä, että ei ole olemassa taiteilijaa, joka ei ottaisi vaikutteita jostain ja muokkaisi niitä omiksi tarpeikseen tai  tekisi jopa "kopioita". Se on ihan luonnollista ja ymmärrettävää sekä ollut taidealan eräänlainen käytäntö jo vuosisatojen ajan (vrt. intertekstuaaliset viittaukset), mutta melkein yksi yhteen kopiot ovat kyllä huolestuttavia. Ne kertovat tämän ajan kulttuurisen pääoman ryöstöviljelystä, joka ei viimekädessä ole kunniaksi kenellekään. Ja mikäli kyse ei ole edes "taloudellisista" seikoista olisi kyllä hemmetin kohteliasta antaa krediitit sinne minne kuuluvatkin.

Marimekon suunnittelija Kristina Isola myöntää (kun kerran kiinni jäi) kopioineensa Maria Primatshenkon kuvan Metsänväki-työhönsä ja toteaa ettei tullut ajatelleeksi tekijänoikeuksia tai sitä, että hän  omisi jonkun toisen luovaa työtä. Siis mitä vittua! Oikeasti? Eikö luovalla alalla toimiva henkilö tiedä miten alalla voi toimia ja mitkä ovat alan ns. rehellisyyskäytänteet. Ammattilainen todellakin. (ja tämä on sitä sarkasmia, mikäli ette ymmärtäneet :-) )