Päivän hesarissa oli kiinnostava artikkeli taiteen myynnin keskittymisestä vain muutamiin gallerioihin. Totta on, että tuollainen toiminta sekä vääristää kilpailua että pahimmassa tapauksessa kaventaa käsitystämme myös itse taiteesta jota suomalaisella taidekentällä on tarjota.
Viime vuosina muunmuassa erilaiset taiteilijalähtöiset galleriat ovat loistaneet
kunnianhimoisilla hankkeilla ympäri Suomen. Useasti nämä galleriat ja seurat ovat mukana
myös kansainvälisessä toiminnassa, messuilla ja vastaavissa projekteissa erilaisten instituutioiden kanssa. Pr:ää kyllä tehdään ja näkyvyyttä lisätään, mutta johtaako se mihinkään. Asenteita ja asennevammoja on aika hidasta muuttaa. Taiteilijavetoiset projektit on
kyllä otettu kentällä taiteilijoiden toimesta hyvin vastaan, ja siksi ostojen
segmentointi valtion instituution taholta vain tiettyihin
gallerioihin osoittaa vain kentän kaupallisen puolen pahanlaatuista ja vääristynyttä keskittymistä. Ajatukseni ei ole kuitenkaan viedä välttämättä toimivaa bisnestä miltään gallerialta vaan oikeammin luoda niitä lisää muillekin ja entistä laajemmassa määrin. Teoksia saa myös taiteilijoiden työhuoneilta, jos ette tienneet ja asia nyt sattuisi kiinnostamaan, ja vielä todennäköisesti kohtuullisemmin hinnoin. Senkun sovitte asioista.
Tosin kaikesta ei voi syyttää pelkästään gallerioita, koska taiteen virkamiehet ovat senverran laiskoja etsimään teoksia Helsingin kirkonkylän keskustaa etäämmältä. Liekö syy siinä että tulee ahdistus, jos on pakko mennä tuttuja reittejä edemmäs "kalaan." Think outside the Box, sanoi entinenkin galleristi kun Picassoa myi. Tiedä häntä sitten, mutta kyseinen tilanne on silkkaa henkistä vetelyyttä ja halua pysyä tutussa turvallisessa laatikossa niin ajatuksellisesti kuin ideologisestikin.
Noh oli miten oli. Koko jutun voitte lukea täältä niin kauan kuin se listoilla säilyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti