Hae tästä blogista

20. huhtikuuta 2012

Onko teosten polttaminen mikään vastaus - mihinkään?

Eräässä 18 huhtikuuta ilmestyneessä uutisessa (ABC News) eräs Italialainen taidemuseo on alkanut polttaa taideteoksiansa ( ja tietenkin kyseessä on nykytaiteen alan teokset, kukapa sitä "monalisoja polttaisi? ;-) protestiksi kovia budjettileikkauksia vastaan, jotka ovat jättäneet monet kulttuurilaitokset pois tukien ja avustusten piiristä.

Casorian Nykytaiteen museossa
lähellä Napolia järjestettiin kyseinen teoskokko ranskalaisen taiteilijan Severine Bourguignonin töille, joka siis itsekin kannatti protestin organisoimista. Museon johtajan Antonio Manfredi mukaan museon 1000 teosta ovat menossa kohti tuhoansa muutenkin, kiitos hallituksen välinpitämättömyyden. Johtaja aikoo poltattaa kolme taideteosta viikossa tämän oman "taidesotansa" myötä.

Manfredi ilmoitti
viime vuonna kirjoittaneensa kirjeen Saksan liittokansleri Angela Merkelille pyytäen turvapaikkaa sanoen, että hän on kyllästynyt mafian uhkailuun ja hallituksensa kyvyttömyyteen suojella Italian rikasta kulttuuriperintöä. Manfredi totesi myös ottavansa  koko museonsa mukaan, mikäli turvapaikka myönnettäisiin.

Saksan viranomaiset eivät Manfredille vastanneet, mutta "taiteellisen turvapaikan" museon teokset, ainakin osa, saivat järjestettävien näyttelyiden muodossa. Museon profiilille onkin ollut tunnusomaista kriittinen suhtautuminen mafian toimintaan ja muuhun hämärähallintoon, mikä lieneekin suoraan vaikuttanut tuen hupenemiseen ja rahamäärien pienenemiseen. Ja kaikenhan voi nykyään perustella taloudellisella tilanteella ympäri maailmaa.

Manfredi onkin sanonut, että kun hallinto antaa Pompeijinhistoriallisen kaupungin hautautua aikojen hämärään, niin mitähän mahdollisuuksia hänen pienellä museollaan olisi säilyä? Samat on kysymykset ilmassa Italiassa kuten muuallakin Euroopassa. Liekö edes motiivit erilaisia siellä tahi täällä?

Raha kun tuntuu olevan ainoa mittari ja kaiken arvo niin mitäpä sitä sitten edes kulttuurilla tekee? Luulin aiemmin, että ainoastaan Suomi on niin köyhä, ettei meillä ole varaa yhtään mihinkään, etenkään kulttuurin ja sivistyksen alalla, ellei siitä saada vientituotetta ja silmäätekevien ylpeilyn aihetta, mutta olen näemmä väärässä.

Koko Eurooppa tuntuu olevan mitä takapajuisimmassa tilassa ja ymmärtämättömyyden koomassa, mitä omiin perinteisiin ja traditioihin tulee. Tiedän että kultturin alalla on tervettä olla vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa avoimesti, mutta tietääkseni se ei edellytä oman juuriston kitkemistä tai omien lähtökohtien halventamista, joten tämäkään kirjoitus ei ole mikään puolustuspuhe sille viihdekulttuurille, jota meille paljolti nykyään tarjotaan.




Sulkeutuen suosioonne!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti