Pettymystä, agressioita, turhautumista ja kiehuvaa epätoivoa!
Kutakuinkin noilla sanoilla voisi kuvata tämän päivän fiiliksiä tuolla työhuoneellani. Ensin kaikki tuntuu sujuvan mitä mainioimmin ja ajattelet, että saat jopa jotain valmista aikaan.
Kun sitten olet jo lopetamassa työskentelyn vallitsevan päivän osalta ja maalaussession jälkeen istahdat alas ja alat tarkastelemaan juuri sitä teosta, johon olet aikaasi ja vaivaasi useamman tunnin jo uhrannut, niin huomaatkin siinä tarkemmin teosta tarkastellessa sellaisen alokasmaisen anatomisen tai sommitelmallisen mokan, joka kertakaikkiaan vaan ei ole niinkuin pitää, eikä sitä voi sysätä edes "luovuuden" piikkiin.
ARRGHHHH!
Voin arvailla, että urheilijoilla saattaa olla samanlaisia tuntemuksia sen jälkeen kun peli on menetetty tai kisa hävitty, ja ihan tyylipuhtaasti omasta syystä. Voi kun olisikin helppoa syyttää jotakuta muuta, mutta ei. Urheilijan suoritus, kuten taiteilijan suorituskin ovat kumpikin lopulta tekijänsä omalla vastuulla, ja kenties siksi tuollaisten "amatöörimäisten" tai aloittelijatyylisten mokien havaitseminen tietyllä tavalla järkyttää, aina vain.
No. Eipä muuta kuin korjaamme homman sitten seuraavassa "vaihdossa" eli seuraavan maalauspäivän aikana.Ehkä sitä "professionalismia" onkin se, että ei heitä kirvestä kaivoon...edes näiden turhaumien ja epätoivon hetkien keskellä. Kuka tietää, mutta sen tiedän ja voin sanoa, että tiedoksi sinulle kenkkuileva teos, tämä ei ole vielä ohitse.
Aurinkoisia kevätpäiviä vain kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti