Poikkesin siis eilen jälleen työhuoneella vääntämässä muutamaa maalausta, jotka rupeavat jälleen valmistumaan. Woohoo! Nyt ollaan siinä vaiheessa, että ovat sinettiä ja signeerausta vailla, ja sittenpä lyödäänkin rahoiksi! Tai sitten ei, todennäköisesti ei! (latojan reunahuomautus! ;-) Kuvia on siis tännekin tulossa kunhan saan aikaiseksi sellaisia ottaa ja töissä on ne "sinetit" Just You wait Enry Iggins!
Illalla poikkesin sitten kuuntelemaan taiteilija Markku Arantilaa, joka oli pääkirjaston luentosalissa esitelmöimässä aiheesta "OMA KUVA, NIINKU" - asiaa luovuudesta, itsekritiikistä, leikistä ja peloista.Luento kuului Pirkka-hämeen kuvataiteiljat ry:n järjestämiin ns. kuukausitapaamisiin ja tilaisuus olikin ensimmäinen nk. avoin tilaisuus, johon myös yleisö oli tervetullut mukaan ja kyllähän siellä salissa ihan mukavsti väkeä olikin. Tilaisuudet saanevat jatkoa, uskoisin.
No mitä Arantila sitten sanoi. Hän sanoi, tavallaan tiivistetysti kertoessaan eräästä näyttelyprojektistaan, että pelko pois, järkeä ei tarvitse olla ja että ei ole mahdollista kenties puhua tuosta luovuusapparaatista noin yleisesti, vaan ainoastaan omalta kohdaltaan, jota hänkin kovasti ihmettelee. No niinhän se aina taitaa olla. Luominen on mielenkiintoinen prosessi koska se lienee menevän aina kaikilla samalla kaavalla, mutta on kuitenkin jokaisella aina täysin erilainen...Hmmm? Vaikuttaako hankalalta? Sitä se varmaan onkin, ellei ole noissa Flown syövereissä koskaan itse eksyneenä samoillut. Siellä täysin älyttömät ja sattumanvaraiset polut tuntuvat johtavan aina samaan paikkaan. Kuten sananlaskussa sanotaan "Kaikki tiet vievät Roomaan"
Ihan kiintoisa ilta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti