Äkillinen nettihaku sanaparille "voimaa taiteesta" tuotti noin 367 000 tulosta. Kysymys herääkin, että miksi minä aina toisinaan tunnen itseni niin voimattomaksi ja riittämättömäksi sen edessä ja kanssa. Taiteen siis?
Ehkä kyse on yksinkertaisesti siitä, että taiteen ja inspiraation muusat, mikäli sellaisista nyt voi tänäpäivänä edes puhua, ovat niin kovasti (miltei kaiken) vaativia. Jos siitä voimaa saa, pitää siihen myös panostaa. Taiteen nauttimis- ja vastaanottokokemusten voimaa tuottavista elementeistä en sinänsä uskalla sanoa mitään yleistä. Pedakogien hommaa se, mutta epäilisin sen vaihtelevan kuten minkä tahansa muunkin asian.
Jälkikirjoitus: Vaikka kuinka olisi päivätyössään tylsyyden syövereissä ja kyllästymisen ääripisteessä, taide voi todellakin voimauttaa. Tänään kello 17 jälkeen painuin työhuoneelleni tarkoituksenani vetää vain muutama pensselinveto puolivalmiille kankaille, mutta teinkin useampaa teosta samanaikaisesti ja kun tunnin päästä poistuin kohti kotiani olin uskomattoman latautunut ja täynnä energiaa. Jälleen kerran tiedän, että näiden hetkien vuoksi elän!
Jälkikirjoitus: Vaikka kuinka olisi päivätyössään tylsyyden syövereissä ja kyllästymisen ääripisteessä, taide voi todellakin voimauttaa. Tänään kello 17 jälkeen painuin työhuoneelleni tarkoituksenani vetää vain muutama pensselinveto puolivalmiille kankaille, mutta teinkin useampaa teosta samanaikaisesti ja kun tunnin päästä poistuin kohti kotiani olin uskomattoman latautunut ja täynnä energiaa. Jälleen kerran tiedän, että näiden hetkien vuoksi elän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti