Omituista. Kovasti omituista sellainen, että painuu työhuoneelleen pääkoppa enemmän tai vähemmän sumeana ( tällä kertaa enemmän, koska olin kotiutunut eilen noin puoli 2 tyttärieni hakureissulta Helsingistä, jossa olivat katsastamassa MCR:n keikkaa ).
Työhuoneelle mennessäni jo ajattelin, että tulevaan näyttelyyn ei välttämättä tarvitse enää mitään ihan uutta saada aikaiseksi, koska nykkyisestä näyttelystä saa loistavan pohjan tulevalle ja inventaarion mukaan näytti työhuoneella olevan vielä sellaiset 30 työtä, vailla seinää eli eiköhän materiaalissa riitä.
No asiaan siis. Kumminkin kävi niinkuin useasti näissä tilanteissä käy, että vetelin ranteet rentona ihan uutta teosta sen kummemmin filosofoimatta ja arvaatte varmaan, että valmis työhän siitä sitten oli seurauksena. Hieman erilainen kuin tavallisesti, mutta kyllä samalla hengenvedolla omakseen tunnistettava. Saa nähdä ehtiikö työ kuivumaan, niin että senkin voisi mukaansa Nokialle ottaa. Toivotaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti